maanantaina, maaliskuuta 26, 2007

onneton lintubongari...

Tässä on tämän hetkinen massu-tilanne:

--------------------------------------------------
Viivi-vaavi se on nyt mummolassa huomiseen iltapäivään asti hoidossa, joten tämä äippärulla kipitti heti tähän koneelle päivittämään ajan kanssa kaakaokupposen voimalla blogia! -Kyseessä on herkkukaakao Van Houten, joka tätä nykyä tulee korvaamaan tämän raskautetun naisen kahviannokset, koska niistä tämä nainen huomasi sydämensä saavan ylikierroksia. Se ei ole vaarallista, mutta tuntuu ilkeelle, joten totuttelemme kaakaon hörpintään. :)

Äsken muuten aloin miettiä että mistäköhän sen näkee että kuinkas monta tilaajaa blogilla on (tai on olematta, niinkun arvelin tässä tapauksessa olevan), hetkisen kun tutkailin, niin löytyhän se tieto tuolta ja uskomatonta että teitä oikeastikkin on muutama! Ihanaa! :D
--------------------------------------------------------

Tänään on muutes meikäläisen synttärit. Se pärähti kuulkaas neljännesvuosisata täyteen. Muuten en olis edes muistanut koko päivää, mutta soittelin omalle äitimuorilleni viime viikolla ja se alko puhua niistä meijän synttäreistä, sillä kun on sama syntymäpäivä (miettikää mikä synttärilahja oon ollu ;) ). Sain siitä sitten idean että vietetään ees pikkusen kerrankin synttäreitä, väänsin täytekakun ja pyysin pari kaveria kahville siippoineen. Täytekakku onnistu yli odotusten, valitsin tosi hyvät täytteet niin ei tullut liian makeaa (=soseutettu valmis marjasekoitus) kermaa osasin viime kakuntekokerrasta viisastuneena varata kaksi purkkia, että riitti hyvin. Ja kerrankin uskalsin kostuttaa pohjaa tarpeeksi, pelotti kyllä että pysyykö edes kasassa koko kakku kun liruttelin sokerivettä niin paljon, normaalisti kun laitan sitä ihan liian vähän ja pilaan sen viimestään sillä että se on rutikuivaa.

Siinä kun laitteli kahvipöytää valmiiksi niin mietin mielessäni että kyllä se NYT taas olisi kiva kun olisi oikea kahviastiasto. Mun astiakaapin sisällöstä kun ei löydy yhtään oikeaa kahvikuppia edes, kaikki on erilaisia mukeja, ja lautasiakin on vaan just sen verran että omalla porukalla kivasti pärjää.-Tämä johtuu siitä, että jos on liikaa astioita, nii minä vastaavasti sotken enemmän astioita ja eihän kukaan normioloissa juo kahvia kupista vaan muki sen olla pitää! No mutta mulle on parikin ihmistä tarjonnut viime aikona astiastoja ja oon aatellut että ei ole tarvista, mutta sanonut että pidä jemmassa, nii katotaan myöhemmin, ja eilen sitten kyselin niitä ittelleni, ja kohta mulla on elämäni ensimmäiset kahviastiastot!Ihan kuulkaa kaksin kappalein, suht hyvin yhteen sopivat, kuuden hengen molemmat, joista molemmista on pari kippoa hajonnut, mutta enpä mä niin paljon niitä kerralla tule ikinä tarviimaankaan.Että kyllä nyt kelpaa alkaa pitää kahvi ja ruokajuhlia-tai muuten vaan kestitä ihmisiä.
---------------------------------------------------------
Tein tuolla seikkaillessani yks päivä tämmösen:

Kiroilevasiili.fi

aika hauska juttu... :D
------------------------------------------------------

Ulkoiltiin viime viikolla tosi paljon Viivin kanssa, kun oli niin loistavat kelit.Innostuin aina niin kävelemään, että tuli tehtyä ihan liian pitkiä reissuja ja tämä äippärulla oli aina kotia päästyään ihan poikki ja varsinkaan nivuset ja selkä ei enää tykkää tuommosista vaelluksista. No mutta ei se hukkaan ole mennyt: Innostuin kun nähtiin yksi päívä käpytikka!-Aloin sitten miettiä että hemmetti ku ei edes tunne lintuja kun näkee, että oliko tuokaan nyt ees käpytikka, ja niitten tipusten laulut ei kerro meikämammalle mitään! Seuraavana päivänä marssittiin kirjastoon ja lainasin lintukirjan ja cd-rompun samasta aiheesta, joka ei tosin toimi meijän koneessa, mutta ehkäpä netistä löytyy mulle apua kanssa. Loppuviikolla tiirailinkin kaikkia siivekkäitä silmäkovana ja kirja mukana, ja sen verran on jo opittu että se tikka oli käpytikka (toinenki saman lajin edustaja on jo havaittu) ja että kottaraisen naaraspuolisko on tosi kauniin tummanruskea nokkaansa myöten (minä ajattelin sen nähdessäni että se on joku ihan muu lintu).Että semmosia bongauksia. bongasin mä alkuviikosta muutakin:






Leskenlehtiä oli yhdessä kadun penkereessä jo pilkottamassa.





Viivi pääsi keinumaan elämänsä ensimmäistä kertaa! Ja hiekkis käytiin testaamassa kanssa, ja nyt on hiekatkin maisteltu ensimmäistä kertaa :D







Ja äitin ensimmäinen ristipistotyö piiitkästä aikaa valmistu! Tätä kyllä tein pisto kerralllaan(melko kirjaimellisesti) parisen viikkoo, vaikka toisella ei ole kokoo kun muutama sentti. Ei meinaa sopia tämän kotiäidin elämään tuo ristipistoilu, kun vaatii niin ehdotonta keskittymistä ja tarkkuutta, mut tykkäsin kyllä silti tehdä ja himottas alottaa jo uusi pienen pieni piiperrys tätä lajia. varmaan teen tämän tuulimyllyn ohjeparin. Saa sitten nähdä, hennonko käyttää nämä korteiksi niinkun suunnittelin, vai keksinkö muun käyttökohteen.

Viivin mekosta valmistu takakappale!-Vielä on toivoa että neiti saa päällensäkin tämän tänä keväänä ennekun on liian lämpimät kelit. ;)





Yksi ilta hurahdin taas ihailemaan miniatyyrijuttuja tuolla Ihan Itsessä ja päätin alottaa tekemään romboxin.Tutut vaan pyörittelee mulle silmiään ku innoissani kerron että rakennan vauvahuonetta puolikkaaseen laatikkoon pahvista :D Pinnasänky on siis tehty -Siitäkin puuttuu kaikki petivaatteet tosin. Ja tapetit on, olkoonkin että boordi puuttuu välistä. Mutta pikkuhiljaa...Oon jo päättänyt että teen ainakin toisenki roomboxin, josta teen ulkohuussin! -Eikö vaan olekkin tosi romanttinen aihe? ;)




Tässä on pari kuvaa vielä koivun ja terttuseljan oksista, (pajuja on tietysti kanssa seassa) jotka kerättiin sisälle maljakkoon viikko sitten, kyllä piristää nähdä jotain noin raikkaan vihreetä jo maljakossa.



Eilen tuli syötyä appelsiinia ja innostuin ottamaann siemenet siitä talteen...että jos hyvin käy niin kohta mulla on kasvamassa muutama appelsiinin taimi :)

Mutta nyt tämä mamma-otus lähtee kaivelemaan fillarin varaston uumenista talviteloilta ja lähtee kirjastoon ja kirppareille!


lauantaina, maaliskuuta 24, 2007

linkityksen opettelua...

Ajattelin tässä vaiheessa alkaa opetella linkitystä. Saa nähä mitä tapahtuu...eli jos löytyy jotain outoo, niin johtuu siitä :)

keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

Sosiaalista elämää ja siivousta! =)

Voihan hitsinvimpulat ku on meikäläiseen iskeny hirmunen pesänrakennusvietti!Kai se on tää kevät ja raskaushormonit yhessa. Samat touhut oli valloillaan Viiviä ootellessa viime keväänä, ja viikon verran mitä olin työttömänä, hinkkasin kämpän lattioita ja listoja ja seiniä pienellä juuriharjalla :D Nyt oon ihan vaan järjestäny ja pessy seiniä ja ovia yms, pyyhkiny pölyjä ja muuta. Periaatteessa niinku kevätsiivoustam, mutta vaan korkeintaan pari tuntia päivässä. Keittiö ja makkari on nyt kuosissa, vähän on eteinen vielä vaiheessa, ja kohta isken tänne olkkariin.

Innostuin ruuanlaitostakin taas pitkästä aikaa kun oli pari kaveria käymässä ja tein niille sapuskat; Ihan simppelisti vaan savolaiseen makuun sopivaa paistettuja muikkuja ja perunamuussia, mutta oli ruoka kyllä kovassa huudossa. On mukava tehä ruokaa kun on enemmän syöjiä.
Muutenki oon nyt päättäny että pikkusen vilkkaampaa saa ruveta olemaan tään kotiäipän elämä, ei sitä voi vaan hautautua tänne neuleitten ja pyykkikasojen alle, sitä jaksaa paljon paremmin ku välillä tuulettuu ja näkee ihmisiä.

Tänään yllätin isännän alottamalla ruuanlaiton jo ennen sen kotiutumista (yleensä tehään yhessä). Suurempi yllätys tais kyllä olla jumalattoman eilisestä kestityksestä aiheutuneen tiskikasan katoaminen päivän aikana, tiskit kun on meillä ollu miehekkeen harteilla.

Nyt illalla väänsin kardemummakakun (=kardemummalla maustettu sokerikakku) ja huomenna aattelin tehä sämpylöitä, jemmasin jo perunamuussia tänään ruualta sitä varten.

Että hämmästyttävää miten paljon sitä saa aikaseksi kun oikeen innostuu, normaalisti kun oon ottanu sen kannan että perussiisti kämppä riittää, ja pääasia on että Viivi on tyytyväinen, muu on toissijasta ja jos ei huvita, niin ei millään lailla pakollista, -Eli aika vähän oon mitään vääntäny :D


Innostuin-tai sanotaan suoraan, että puoliks pakotin itteni alottaa pääsiäiskorttien teon.Innostus nousi kyllä taas tuohon korttien tekoon, tekis mieli tehä varastoon taas erilaisia kortteja, mitä ei oo tehny miel taas aikoihin.-Oon keskittyny materiaali-varaston kartuttamiseen kyllä sitäkin ahkerammin :D Mut nyt on sitten mukava tehä ja kasata kun on materiaaleja.Tämmönen siäsivu tulee kaikiin kortteihin, ja sivu on kiinni jonkilaisella nauhalla/paperinarulla.




Tässä on päällisivultaan valmiita kortteja. Nuo on kaikki 3 d-kuvia, sattu tuossa yksi pieni kämmi ja tuli yhestä kuvasta kaksi, blondin logiikalla, ku en sitten aatellu tehdessäni taas juurikaan :)-no mutta niinku sanottua:ei se ole väärin, se on erilailla tehty ;) Tuossa yhessä kortissa alanurkassa nököttää tuo tipu, se on laserleike-kuva. Ihastuin niihin kyllä nyt, ovat tosi hienoja.


Tässä on vielä raakileita, nää saavat varmaan 3 d- kuvat itteensä, kun nuo tipu-kuvat oottelee tuolla hyllyssä leikkelijäänsä.


Tässä on puoli-valmiita kortteja.Tää kukka-juttu on kanssa nyt ihan must-listalla nyt. Ovat varsin kivan näkösiä, saa helposti vaihtelua, mutta ovat vaan aika pirullisen hitaita tehdä!Tein näitä kukkia tuossa sillon joskus melkeen kokonaisen päivän (tai siis sen mitä mun päivässä näitä ehtii pyykkäysten ja Viivi-vaavin hoidon lisäksi tehdä). Mut tää tekniikka, mikä nyt onkaan nimeltään, on kyllä semmonen, millä pitää tehä lisää.


Tässä on parista kukasta lähempää kuvaa



Sitten sain aikaseksi parina iltana reenata tätä kynttilöiden tekoa! Täänki materiaalit on ootellu tuolla hyllyllä jo useemman kk:n.Yhen testiveto-kynttilän sain sillon aikanaan tehtyä.Nyt on tuo kilon pussukka tuota valmista kynttiläseosta käytetty melkeen, loput menee pinta-koristeluihin, tekis seuraavaksi mieli kokeilla tehä ite seos ja muutenki leikkiä astetta monimutkasemmilla jutuilla, mutta kuhan nämäkin nyt saa ensin ihan kokonaan valmiiks asti.


Tässä mun hienot kynttiläntekovälineet :)


Innostuin tuosta mammavaatteiksi tuunaamisesta, ku sain tehtyy ne farkut. Tässä on yks paita joutunu kohteeksi, jota en oo käyttäny kirppikselta köytönsä jälkeen ku pari kertaa. On liian paljastava mun makuuni, ja hilautu rasittavasti aina helma ylöspäin. Nyt ku sain siihen tuon resorin helmaan, niin että on reilusti pitkä, ja sain sen ruman ompeleemki helmillä piiloon, nii tää on ihan mun lempipaitoja-joku pitempi hihanen vaan päälle ettei ihan alaton olo ole. Ja on muuten aivan järkyttävän mukava päällä!


Tässä on tuosta ompeleen piilotuksesta vielä kuva.

Todennäkösesti näitä mammavaatteita syntyy vielä jonkun verran lisää, kuhan kerkiää-koneen kanssa päästiin pitkästä aikaa vasta sopuun tuosta lankojen kireydestä (taas), että huomenna jos ehtii nii alotan Viivin vaippojen ompelun taas.-Viikon verran sitä on suunniteltu ja tapeltu tuon ompeluvempeleen kanssa.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007

väsymystä...ja neulehulluutta yhäkin vaan.

Nonnii...jospas päivitettäs tätä. on taas päivät mennä vilistäneet semmosta vauhtia että on ollu suunnilleen työtä ees perässä yrittää pysyä. Viivillä on joku vaihe taas että ei nukuta päivällä ollenkaan, vaikka kuin olis niin rätti väskä ettei silmät meinaa auki pysyä.-Neiti on sitä mieltä että se on SE vaihe jollon äiti muuttuu sirkuskoneeksi ja viihdyttämällä pitää häntä hereillä. Tuo maha-asukki kanssa verottaa voimia enenevissä määrin, tässä on pari pv:ä menny ihan kuutamolla, kun on vaan tuntunu ettei yksinkertasesti vaan jaksa, virta ei vaan riitä ees normi päivä-juttuihin.Ei ole unenpuuttesta eikä mitään, ihan vaan jotenki voimat pois.

Ainii, viikonloppuna oli Markon isän 50-juhlat, ja minä ainaki vähän mietin etukäteen että vaikkei niistä mitään mega-isoja juhlia ollukkaan tulossa, että mitenköhän Viivi pärjää kun on ympärillä paljon vieraita ihmisiä.
No hyvin alko juhlat, kun todettiin että äiti se oli unohtanu tutin ja harson kotiin...heh heh...Ekojen parkujen jälkeen tyttö kuitenki jotenki totes että eihän tässä ole mitään hätää, täähän on kivaa kun on kaikkien lellittävänä ja huomion keskipisteenä koko ajan. Se kierti sylistä syliin ja hurmas kaikki ja nautti ihan selkeesti joka hetkestä. Maisteli ekaa kertaa elämässään täytekakkua pikkusen ja nauro ja höpötti vaan jatkuvallla syötöllä. Väsy alko painaa jossain vaiheessa ja yritettiin saaha neitiä nukkumaan, mutta se ei kyllä onnistunu ilman tuttia ja harsoo...Isi lähti ostamaan tuttia lähikaupasta, mutta ei ollu tyttö enää siinä vaiheessa edes rupeemassa nukkumaan, joten annettiin toisen kukkua siihen asti että lähettiin sitten kotiin.-Ei kyllä malttanu tytsy ruveta sielläkään nukkumaan ku vasta myöhään illalla :) Että semmonen bilehile meijän Viivensdalen on!

Mitähän muuta...oon ihan rakastunu tuohon Neulojan käsikirja-opukseen, tuon vois joskus harkita vaikka ostavansa ittelleen jos sattuu sopivasti kohdalle. On nimittäin ihan ehdoton ainaki mulla nykyään, kun siinä on kaikki neulonan perusjutut yksissä kansissa selkeesti selitettynä.Uskokaa pois: Luin yksi ilta tuota kirjaa ainakin puolitoistatuntia!-ja nyt puhutaan kirjasta, jossa ei ole mitään ohjeita, vaan pelkkiä tekniikoita, mallineuleita ja työtapoja :D

Tässä on meijän pikku mallin päällä se tango-kaulaliina, valmiina.Viivi rakastu tuohon ihan oitis niin tulenpalavasti, että voi olla ettei äiti tuota ehikkään käyttää :D Toinen syy on kyllä sekin että tuo on itteasiassa ihan liian lyhyt, ite kun tykkään reilun mittasista, ja ei näillä keleillä ainakaa enää tuommosta tarvii.



Hyvin muuten näkyy kuvassa samalla tuon meijän tv-tuolin kunto :D -erinomaisesti valittu kuvakulma ;)





Oon tuossa pitkän aikaan katellu jo että meijän neitin sisävaipat ja kuoret alkaa olla ihan liian pieniä, sen yhen kuoren sainkin jo neulottua, niitä pitää touhuta lisää, mutta nyt alotin verestämään sisävaipan ompelu-taitoja! Otin kaavan yhestä Viivin hyvin-istuvasta, sopivasta vaipasta. Vaipasta tuli ihan käyttöpeli, jopa melko siisti -vaikka itse sanonki- mutta kumpparit olis saanu jatkua pitemmälle ja täyttöaukon yläreunaan se takakumppari niin että sen täyttö-aukon saa piiloon, ei siis niinku minä tein, kun en tullu ajatelleeksi... Ja täyttöaukko jäi liian pieneksi, ja imut ei meinaa mahtua sisään, ku ompeleet meni kumppareitten takia vähän "leveeksi"... :D





No tuo oli eka vaippa vasta ja seuraavassa vaipassa korjailin noita juttuja, ja siitä jo tuli ihan tosi hyvä.Tuossa on kahen vaipan kankaat jo leikattuna, ompelua vaan odottelevat. Ja hyllyyn on haalittu kirppareilta kivan-kuosisia tyynyliinoja ja lakanoita ja flanelli-pussilakanaa ja kuivaliina-kangasta ja bambua...Että eikun vaippatehdasta pystyyn! Kun alkaa laskeskella mikä tulee yhen vaipan hinnaks näillä mun metodeilla, niin ootas...*raksuttaa*...pelkkä sisävaippa ilman mitään täytteitä (en ompele mitään imuja kiinteeksi) varmaan joku korkeintaan euro, veikkaisin ettei läheskään sitäkään, varmaan reilu 50 cnt on lähempänä. Nyt menee ihan mainostuksen puolelle, mutta sillä rahalla saa mittatilaustyönä istuvan, justiin omaa silmää miellyttävän vaipan, joka palvelee vaikka kuin kauan kun jaksaa vaan sillon tällön, käytöstä riippuen vaihtaa välillä tarrat. Ja ei todella ole vaikee tehdä, kun meikä-tumpelokin kerta osaa, enemmän on viittimisestä kiinni.



Pitäisi ommella imujaki...ostin syksyllä jo Jyskistä noita bambu-pyyhkeitä -ne oli muuten pyyhkeiksi ihan sika-kalliita, en IKINÄ hennos ostaa tuon hinta-luokan pyyhkeitä, mutta imu-matskuna on kyllä mun mielestä ihan kohtuuhintasta, noista kahdesta isosta pyyhkeestä vääntää niitä kuitenki IIIISON, ison, kasan. Ja mullahan on kuitenki näille vaipoille toinenki käyttäjä nyt jo tulossa. Sillä on sitten periaatteessa ilmaiset vaipat, paitsi että tuskin maltan olla tekemättä sille muutamaa kanssa... ;)



Mietiskelin muuten tuossa tytölle aikasemmin vaippaa vaihdellessa että vois ainaki kokeiluksi tehdä vaipan, mikä tulis kiinni pepun puolelle...Ite kun oon ainaki opetellu jo laitaa vaipat kiinni niin että tyttö on mahallaan hoitopöydällä, kun ei se malta millään olla selällään ees sen aikaa. Tuo tarra-systeemi pepun puolella helpottas tuota huomattavasti...Jos vaan sen saa toteutettua jotenki fiksusti...onhan niitä kyllä ainaki jotai taakse kiinnittyviä ihan merkkivaippojaki...



Ei tuo ompelukoneen käyttö totta puhuen kyllä ihan noin ruususta ollut ensi alkuun nytkään, kun mitä tuosta saa kuvan... Kun viimeksi olin ommellu paksua 2-4 kerroksista farkkua, niin ei kyllä meinannu tuommoseen normi kaksinkertaseen tikkaukseen löytyä sopivia säätöjä ollenkaan, mutta kyllähän se sieltä selkeni ajan kanssa.



Ihan niin innostuin tuosta ompelusta, että sain jopa putsattua ja öljyttyäkin tän mun kulta-rakkaan,-tää on ollu mulla vuoden, ja en tiiä millon viimeksi se edellinenkään omistaja on armasta huoltanu...-että siitä voitte päätellä että mimmosta ääntä kone piti ennen toimenpidettä. Mutta nyt se KEHRÄÄ kun nää neljä karvajalkaakin täällä aina- ja muutenki kyllä muuttu käytös radikaalisti! -Että ei siellä ohjekirjassa suotta lue että SÄÄNNÖLLISIN väliajoin :)



Kun kone on reilassa, niin päätin tehdä mun pitkään suunnitteleman projektin; modifioida normifarkuista äippä-mallit. Resorit olin haalinu jo aikaa sitten tuota silmälläpitäen ja teko-vinkkejäki olin kyselly Ihan Itsestä. Nätit niistä ei resorin värin takia tullut, mutta muuten kyllä tosi hyvät.-Ja koska oon suunnitellut muutenki tekeväni ainakin resori-masutuubeja ja jatkan ainakin paria paitaa helmasta, nii eiköhän tuon resorin saa niillä konsteilla piiloon.



Mulla on parit muutkin farkut tuolla kaapissa jemmassa tätä juttua varten, että jos jaksaa nii teen vähän vähemmän räväkän värisellä resorilla sitten ne, ja korkeemmalla vyötäröllä samalla.
Tämmösen rintakorun innostuin tekemään, kun näin jonkun blogissa samantyylisen, ja taisi joku tehdä näitä myyntiinkin asti.Tämän teko oli tosi mukavaa näpertämistä kaiken muun lomassa, ja uskokaa tai älkää mutta tuon kokoluokan siistin lankakerän teko on varsin haastavaa touhua :D Tein noita lankakeriä muutamia, lisääkin voisi tehdä, kun suunnitelmissa on ollut käyttää noita korunteossakin.




Tämmösen hiuspannan tein yhestä niistä itse-koolatuista langoista. Väri kuvassa valehtelee, väri on oikeesti kirkkaan anilliininpunainen vaaleemmilla vivahteilla siellä seassa. Tuo aamuaurinko säätää kellertäviksi noita värejä, mutta ihanaa on että jaksaa paistaa!




Tän alotin eilen. Kyseessä on ensimmäinen ISO neule-projekti! Iso siis ehkä vain mun mittakaavassa, mutta kuitenki... Kattelin tuota neuleita kullannupulle-kirjaa ja valikoin sieltä perinteinen kolttu-ohjeen. Ohjeet on isoimmillaan mitoitettu 6-9 kk:lle vaaveleille, joten piti vähän säveltää, samoin lisäilin vähän muutakin...Että saa nähdä mitä tämä mekko on valmiina-siis sitten kk:n - puolen vuoden päästä kun ON valmis :D Mutta kiva on tuommosta ohkasta lankaa päästä näpräämään. Tää lanka on tuolta huuto-netistä metsästettyjä löytöjä, ja eihän tämä jemma-määrä tule riittämään kun puoleen kolttuun, mutta haalitaan sitten lisää kun on tarvis :)
Lupasin muuten ittelleni että jos saan kohtuullisessa ajassa tehtyä tuon mekon, niin sitten uskallan alottaa ittelleni paidan kanssa. Ohjeki löyty käytettäväksi jo tuosta eilen ostetusta uudesta Modasta.



Tän nallen ohjeen näin Suuressa käsityö-lehdessä, ja oli muuten tosi nopee ja simppeli tehdä!Nallelle kuuluu kyllä silmät, nenä ja suukin, mutta ne nallura tulee saamaan varmaan vasta tänä-iltana.-Tai huomenna... ;) Mulla kesti nallen teko puolitoistaviikkoa, ihan vaan sen takia, kun en ole mitenkään rakastunu minkäänlaiseen päättelyyn ja kasaamiseen. Sain käytettyä tähän noita värjäyksen ylijäämä-lankoja;marjapuuron punaista seiskaveikkaa ja sinistä seiskaveikkaa, joihin ei koolit riittäny, ja joiden värit ei mua oikeen vakuuta. Tähän ne kyllä kävi kun nakutettuna. Tuossa neuleita kullanmurulle on muuten kanssa ihan kiva , vähän erilainen neule-nallen ohje, sen kokeilen varmaan kanssa tässä joskus, ja sitten kantelin kirjastosta noita käsityölehtiä -niissä on makeita ommeltavia nalleja, niitä kanssa joskus!

PS: Noista kooleista kun tuli puhe, niin löysin yhen kirsikkapussin tuolta käsityölehtien välistä vielä. Oli sillon värjäilyn aikaan semmonen vauhti päällä että ihmettelin kyllä että punasta piti olla lisääkin, mutta ei kato millään ehtiny ettimään :)











maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

Vapaa-viikonlopun tulos:lankoja,koolailua ja muutama tipu!

Juu...meijän Viivi vaavi meni lauantai-aamupäivällä mummolaan hoitoon, ja äippärulla kirmasi Stadin humuun käsityö- ja askartelukauppoja ihmettelemään.Ensimmäinen etappi oli Lauttasaaressa Novitan tehtaanmyymälä, joka vaikutti puheitten perusteella neulojan paratiisilta...-ja sitä se todella oli! Kun astuin ovesta sisään, niin totesin puoli ääneen että herranjestas, täällähän voisi viettää koko päivän vaan hypistelemässä lankoja, lukemassa ohjeita ja haaveilemassa..!No mutta, sain pidettyä edes pikkusen jarrua päällä ja kori täytty ja tyhjeni, uudestaan ja uudestaan, kunnes pohjalla nökötti nämä:
kun kaarsin kassan kautta bussipysäkille ja suunnistin keskustaan. (Mielessäni jo päättäen että kunhan oon ehtiny enemmän reenata tuota neulomista ja uskallan aloittaa isompia projekteja, niin ensin suunnistetaan Novitalle takasin). -Tuota tangoa tuli muuten mukaan kaksi kerää, mutta toinen pääsi jo puikoille yhen mun ikívanhan "perintö"-langan parivaljakoksi, ja uskokaa tai älkää: pitsineule- kaulaliinaan! Pääsin nimittäin neulonta-opetukseen tuossa sunnuntaina, ja aivan uusi neulomisen maailma aukeni, kun mallipiirros alkoi selvetä ja verkkopitsin salat tulla julki. Availtiin pikkusen palmikoitten ihmeellistä maailmaakin, ja eihän ne ole ollenkaan niin hankalia kun mitä yläasteen käsityötunneilta muistin! -Että nyt on neulonta-itsetunto huipussaan ;) Tuossa on vielä erittäin epäselvä kuva syntymässä olevasta kaulaliinasta:


Ainii, tämä neuletunnin anti ei edes jäänyt tuohon annettuun oppiin, vaan sain mukaan vielä kolme vyyhteä täysi-villaista lankaa! -Että kyllä nyt kelpaa vääntää palmikoita ja muita krumeluureja :)

Tässä on viime viikolla tehtaillusta Viikinki-piposta kuva.

Tämän pipon syntytarina on vaiherikas: Ensin oli tarkoitus tehdä vaan itelle keväinen pipo, tuolta jonku blogista löysin ohjeen, nimellä Lollipop-pipo, jota käytin ohje-pohjana. Sit kattelin että jotain eloo täytyy tähän saada lisää, ja päätin helmilölä kirjoo siihen muutamia kukkia ja tein niitä valmiiksi asti puolitoista,kun isäntä totesi että on aika pliisu meikäläisen päähän meneväksi pipoksi. No, mietin aikani, ja seuraavana päivänä aloin virkata pipoille sarvia, jotka ompelin kiinni.

NYT ideana oli tehdä piru-pipo, mutta kukilla koristeltuna ja hempeillä sävyillä, idella että enkelikin voi olla pieni piru yhtäaikaa. Sitten tuli idea kirjoa hyvinkin pitkälti todellisuuteen perustuva teksti:"Piru naiseksi". No...tuumasta toimeen ja kirjoin mustalla langalla tekstin, ja totesin että..: ei hyvä!...ja purkamaan!Ajatuksena oli että kirjoisin tuon tekstin uudelleen kullanvärisellä muliinilangalla, että olisi viimeistellymmän näköinen.

Tässä vaiheessa kysäsin taas miehekkeen mielipidettä ja mahdollisia ideoita kun sarvetkin näytti liian isoilta ja alko usko loppua koko pipon valmistumiseen (sieltä tulee aina välillä tosi käytännöllisiä ja hyviä ideoita :D) ja Markon kommentti oli heti että mikset tee siitä semmosta viikinki-kypärä-pipoa. Ja tadaa! Siinähän se, letteineen kaikkineen, helmikirjailut ja lankojen päättelyt on vaan vielä pikkusen vaiheessa. -Mun oma...öööh...(mikä on Harald Hirmuisen vaimon nimi...?!)hmm... Haraldina-pipo!!!

Tässä välissä muutes kuva myöskin viime viikolla valmistuneista Viivin villis-kuorista. Ja koska kaikki on vähän kesken nykyään,niin näihin pitäisi vielä laittaa vyötärölle nyöri, Tuosta vyötäröstä tuli toooosi löysä, ja huovutin sitä käsin pikkusen jo kasaan, mutta nyöri tulee silti tarpeeseen.

Ja toinen vanha valmistunut: Se äiti-lapsi-koru, mihin synty puoli-itekseen se fimo-riipus, tämmönen siitä kaulakorusta nyt sitten tuli.Kehittelin siihen tuommosen lenkki-systeemin, että ei tarvi luisto-solmua eikä lukkoa, mutta pysyy varmasti silti kaulassa.

Sitten sitä koolailua...Ne kool-aidit saapu sillon postissa, ja ne käytettiin jo samana iltana ja totesin, että värejä oli vähän ja lankoja vieläkin jäljella paaaallljon.No, Novitan jälkeen suunnistin wtc-taloon, ostamaan lisää tätä ihanaa mehujauhetta, ja pääsin heti kotona taas läträämään.Tässä on koko värjäys-ruljanssin onnistuneet langat (vieläkin muuten jäi lankoja "tähteeksi" ja tässä olen jo vilkuillut ohjeita tuohon karamelliväri-värjäykseen)

Ja tässä epäonnistuneet. Kunnianhimoisesti ajattelin kokeilla tuota Huopasen värjäystä, koska mitkään sen värit eivät minun silmääni hiveleja.Ajattelin että ei ole minun osaltani iso häviö, jos huopuvat pilalle, koska ei niitä värjäämättäkään tule käytettyä. Mutta niin vain kävi että punainen pysyi punaisena, vaikka iskin niin pirullisen monta väripussia että saisin värin muutettua. Väri hävisi vedestä jonnekkin, mutta langan väri ei muuttunut kyllä miksikään...

Tuo epämääräsen ruskea on alunperin harmaata Huopasta, se ei näyttänyt mihinkään väriin myöskään reagoivan, mutta yhtäkkiä löysinkin kattilasta ruskeaa lankaa :) Ja tuo kukertavan kellertävän oranssi oli ihan puhtaasti oma moka: Oranssi ja murretun marjapuuron punainen on yököttävä yhdistelmä! No, mutta värjään nämä joku toinen kerta uusiksi, sillähän siitä selvitään. Ja onpahan olevinaan hyvä syy miksi PITÄÄ värjätä ;)




Sitten niitä pääsiäistipusia. Näitä on värkkäilty pitkin viikkoa vähän kerrassaan.. Alkuperäinen idea on peräsin Sinooperin vihkosesta, jossa on muuten paljon muitakin ihania askarteluideoita, muokkasin ideaa vähän omiin matskuihin sopivammaksi.

Ainii...siitä Stadin reissusta vielä sen verran että kiersin ja kiersin putiikista toiseen ja Sinereffin talossakin pyörähin, mutta neulontavimma on niin kova, että mitään ei tarttunut mukaan(ihmeellistä että näinkin voi käydä). :)

Nii juu ja Viikinki pipassa toisena lankana on Palma, ja sininen pörrö-lanka on Ibizaa, niinku Viivin pipanki lanka...en tajunnu että kyseessä on kaksi eri lankaa kun vasta nyt, mutta toinenhan on osaksi puuvillaa, kun toinen taas pelkkää keinokuitua.Että aina sitä oppii uutta.

perjantaina, maaliskuuta 02, 2007

postipekan ihania tuomisia

Isi innostu neitin naamaa pestessä tekemään vesikampauksen.-Meijän pikku punkkarityttö...! :)


...Ja yksi ilta isiä kotiin odotellessa tehtiin pullaa. Viivi oli kovasti touhussa mukana... Jauhot vaan pöllysi ku meijän tytteli selvitti välejään vehnäjauho-kasan kanssa.



...Nam ;)



Sitten postin tuomia paketteja! Yks päivä postipekka toi tämmösiä yhessä paketissa..:(Laatikossa on mukana tuikkuja plus massapalloja ja puuhelmiä pääsiäistipuja varten, jotka tarttu mukaan Tiimarista postipaketinhaku-reissulla-olin kyllä ostamassa ihan vaan nalle-tarraa...)


...Tämmösiä toisessa..:


...Ja nämä vielä yhessä:




Että kyllä oli äitillä olo kun jouluaattona (näin hyviä lahjoja kyllä harvoin tulee näin paljon jouluna :)).Kaikki nää löydöt oli kaupanhierontoja huuto-netistä, ja lähti ihan pilkkahintaan. Että kyllä nyt äiti pääsee neulomaan vaikka oikeen urakalla!!!!!

Ainii, nämä on peräsin samasta alkuperästä...mainitsin aikaisemmin että ei ole korttipohjia -no... eipä ole sitä ongelmaa enää. Nyt vaan kortti-inspiraatiota odottelemaan.



kattigalleriaa, osa 2
Dami:


Meijän kissalauman ehdoton bosse, ja varsinainen rautarouva onkin..Ja siinä ei käskyjä jaellessa katsella onko käskytettävä kaksi- vai nelijälkanen...
Ikää on meijän mammalle kertynyt suunilleen 9 vuotta.
Käytökseltään Dami on varsin hillitty, tuntuu että rouva tekee kaikkensa säilyttääkseen arvokkuutensa kaikissa tilanteissa, mutta kyllä se meijän mammakin sillon tällön yltyy varsin hurjaan leikkiin.


Benji:

Kavereitten kesken Pena vaan :)-tai halinalle, tai Rötkö-ryökäle tai Köntsä-köriläs...
Ikää on suunnilleen reilu 6 vuotta.
Benji on varsin lepposa kaveri, ei turhia ressaile mitään, eikä edes kunnolla raasu tiedä että mitä tarkoittaa pelkääminen, ainakin kovin kovin harvon tuntuu mikään meijän poikaa hirvittävän.Rakastaa aivan kaikkia ihmisiä, ja siinä ei syli-,tai halikaveria ettiessä katsota, onko kohde vieras vai jo entuudestaan tuttu. (Piirre, joka ihmisiä ihmetyttää meijän kollipojassa aina yhtä paljon-Benji kun kirjaimellisesti ripustautuu kaulaan halimaan).
Kaiken kaikkiaan kertakaikkisen rakastettava, laiskan pulskea, leppoisa kollipoika :)

...Sitten taas Viivi-vaavi valokeilassa, Viivi ite syö...







...Ja kivaahan se on semmonen :)
Niistä massapalloista on jo tipuja tekeillä, ja uusista langoistakin on syntynyt äippärullalle Viikinki-pipa, joka tosin on viimeistelyä vaille vielä...Ja mikä parasta, tänään tuli postissa ne tilatut ja kauan odotetut Kool-Aidit, että huomenna pääsee värjäilemään!!Mutta niistä enemmän kun on jotain konkreettista näytettävää.