tiistaina, helmikuuta 20, 2007

haaveilua, neulontavimmaa virkkausta ja vanhoja juttuja

Sain loistavan materiaali-idean tuolta Ihan itse-foorumilta! Ihmiset siellä virkkailee villalangoista ja trikoista lähinnä, mut mulla iski heti kun salama että farkkua sen olla pitää, ja mulle noita repaleisia, loppuun asti palvelleita farkkuja on kertyny, kun tämä mun ihana miehekkeenikin on nyt ymmärtäny että kaiken voi käyttää uudelleen, ja toi mulle mm. muutamat edellisen omistajan hylkäämät hopparifarkut ihan vaan materiaaliks, kun kumpikaan meistä ei kuulu lökäpöksy-kansaan.
Alotin siis tekemään kokeilumielessä kauan kaivattua käsityökoria (minäkin olen kaivannut, mutta mieheke vielä kipeemmin :D kai se on istahtanu mun kutimien päälle pari kertaa) Alkuun tein virkattavasta kaitaleesta ihan liian leveetä ja virkkasin ihan liian kireetä, joten alku oli TODELLA työlästä, mutta äkkiä sitä oppi hellittämään vähän ja kattelemaan sopivan leikkuu leveyden kankaalle.Tää edistyy aika vaiuhdilla kun saa vaan aikaseksi aina alottaa, koska yksikin kerros tuo korkeutta aina jo huomattavasti lisää. Se alottaminen vaan on aina jotenki hankalaa...Mutta mikäs kiire mulla täällä on, valmiissa maailmassa kotiäidillä.




Samaisesta foorumista tarttui ihan "virallinenkin" virkkaus-kärpänen, vaikka oon jo moneen kertaan vuosien varrella tullut siihen lopputulokseen että virkkaus EI todellakaan ole mun heiniä. Alotin tekemään isoäidin-neliöitä, ideana on että armeliaasti itseäni kohtaan teen vaan just tasan sen verran kun huvittaa, käytän kaikkia muitakin mahdollisia tekniikoita ja materiaaleja kanssa noiden lappusien tekoon ja kun mitta on joskus hamassa tulevaisuudessa täysi, niin katotaan mitä on saatu aikaan, ja väsätään siitä määrästä jotaikin. Ei siis suureellisesti mitään torkkupeitto-projektia, niinku nuo ahkerammat ihmiset tekee :D Tuossa kuvassa on tavallisia neliöitä, ja vaalee etualalla on saanut helmiä keskelle vaaleen langan mukaan. Varmaan huovutan tuohon kanssa lappuja mukaan, ja neulon tällä isoäidin-mallilla, ja testaan varmaan muitakin, niitähän on pilvin pimein eri versioita. Neuloessa ajattelin opetella samalla pitsineuletta ja palmikoita, ja helmiä ainakin tulee kanssa lisää.

Tuossa kuvassa on mukana pari kukka-harjotelmaakin virkkaamalla. Valmiista mallista, ja sit pikusen irrottelin ja kehittelin omaa, nopeesti virkattavaa. Tuo vaaleen hentosen vihree lanka vaan saa mut aina niin käsittämättömän keväiselle ja hyvälle tuulelle. Siitä tulee mulle joka kerta katsoessa mieleen ne kevään illat kun päivisin on jo ihan lämmintä, ja pieniä vesipuroja joka paikassa, mutta illan tulen lätäköt ja purot saa jääpeiton...
Tekis mieli tehä tuosta langasta noilla kukilla kevät-kaulahuivi, muta saa nyt nähdä, lanka on joku yleinen, että sitä saa kyllä lisää vaikka nimeä en muistakkaan, mutta se että mitenkähän nuo liitetään yhteen ja se MÄÄRÄ mitä pitäs jaksaa virkata että sais ees jonkinlaisen huivin...eli katsellaan mitä syntyy tämänki saralta...toisaalta tuo käy mahtavasti luonnonvalkean langan kanssa yhteen...
Jos jollakin tätä lukemaan hakeutuneella tai muuten vaan eksyneellä on ideoita tai neuvoja antaa, huivista tai mistään täällä esiintyvästä,niin ne otetaan kyllä kiitollisena vastaan :)
Pipo tuossa alapuolella olevassa kuvassa on tämän naisen elämän ensimmäinen itse tehty- ja koska reissussa hävitin sen vyötteenkin mitä käytin ohjeena huomattavasti yksinkertaistetumpana (löytääkseni sen kun on liian myöhäistä, niinku kaiken aina) , niin ihan kirjaimellisesti hatusta tein kavennuksetkin.-Ja niinhän siinä kävi että ensin tuli liian lyhyt, sitten liian pitkä ja nyt se on passelin pitunen. Koristelu vaan uupuu, siihen pitäisi saada jonkulainen inspis, luulin että tuo virkattu kukka olis ollu hyvä mutta eipä ollut, joten sitä ideaa odotellessa pipo on asettunut meijän kankaisen mollamaijan päähän sohvannurkkaan. Sieltähän se sitten löytyy kun idea saaapuu.


Kuvan kynsikkäistä piti tulla ne kynsikäs-lapaset, (kuva aaiemmassa postauksessa) mutta eipä näyttänyt hyvältä silleen, joten purin kärkiosat pois ja nämä myöskin odottavat viimeistelyä ja koristelua. Jospa näihin molempiin projekteihin saapuisi se puuttuva osa helmitilauksen saavuttua...Siitä lisää tuonnempana.

Koruihin hurahdin Helmetin foorumin kautta ja noiden edellisten koruharjotelmien lisäksi olen suunnitellut villan käyttöä koruissa. Tässä ensimmäiset villahelmet palloina ja rullaustekniikalla odottelemassa.
Muutama muukin koruidea villasta on, mutta ne saa odottaa heleämpiä värejä, jotka ovat seuraavan huovutus-ja hahtuvatilauksen listalla.

Tänään Viivin päikkäreitten aikaan, kuvaussession jälkeen rupesin kattelemaan miehekkeen näkövinkkelistä keittiönpöytää (se kun jaksaa aina päivitellä mun levittäytymistaitoa projekteineni) ja aloin miettimään että miten on mahdollista että tämä on niin täynnä tavaraa, vaikka tunti sitten oli ihan siistiä...?! Kun enhän mä ole tässä välissä kun koristellut huopa-heijastinta, neulonu, kuvannu ja syöny...paitsi että kaikki tarvikkeet vaan jotenki hassusti jäi taas levälleen
kun eivät ryökäleet kerta itse ryömineet takasin paikoilleen... -Kai sitä ihminen JOSSAIN vaiheessa elämäänsä oppii viemään tavarat paikoilleen...?! Sanokaa kiltit että on mahdollista tämmösenki homssantuun oppia...!? -Vaikka totuuden nimissä pitää sanoa että vuosia on opeteltu ja ei kyllä kauheeta kehitystä ole näkynyt.Että voi mieheke-parkaa, kun minuahan tämä ei häiritse, ja siisti kotihan on sitäpaitsi merkki inspiraation puuttesta tai tietokoneen särkymisestä :)
Löyty jemmasta viime joulun alla tehdyt kaksi lumihiutaletta. Näitä täytyy ens talvena tehdä lisää jouluksi, ja niitä tähti-versioita kanssa kun ovat niin helppoja tehdä ja nättejä kun mitkä.



Tässä edellä mainittu huopa-heijastin, yhden olen saanut tehtyä jo aikasemmin, se oli vihreä lehden muotonen ja sen annoin kaverille. Kati raportoi tuossa kyläillessään pari päivää sitten, että töissä heijastin oli kuumaa kamaa, kaikki kuulemma haluavat siellä nyt semmosen. Työpaikkana on kyllä päiväkoti, ja pikkuihmiset varsinkin olivat iskeneet silmänsä siihen pling-pling-heijastimeen, mutta minä otan sen ihan täytenä kehuna, se yleisö ei ainakaan valehtele mielipiteistään ja osaaavat kyllä olla vaativaisia, mikään pliisu-juttu ei välttämättä uppookkaan :)
Viiville aloitin kissapipon teon, sillä ysinkertaisimmalla mahdollisella ohjeella. Eli neulo suorakulmio, taita se,ompele sauma että saat lieriön, ja sen jälkeen ompele vielä toinen pää kiinni. Kaivelin lankakorejani ja tarkotus oli tehdä pipo palmasta, mutta ne kerät oli jääneet käyttämättä aikasemminki sen takia kun ovat niin hailakan värisiä...Tein aikoinaan kyllä vauva-neuletakin näistä langoista...Takki on odotellu parisen vuotta nappeja ja nyt se lepäilee tuossa ompelukoneen päällä, ja tulee saamaan koristuksekseen Fimo-napit lähiaikoina. Se Fimo vaan vielä puuttuu :) No mutta, takasin raiteille...Ratkaisin ongelman sillä, että päätin laittaa siihen pipoon sen pörrölangan lisäksi toiseksi langaksi jotain värikkäämpää. Aikani mallailtuani päädyin vaaleenpunaiseen vauva-lankaan (en muista merkkiä, joku yleinen sekin oli) ja pörrölangoista päädyin aprikoosin väriseen sitten sille kaveriksi.
Tämän lanka-parivaljakon yhdistelmästä tuli niin makeen näkönen, että kunhan tuo hattu on valmis, nii teen samalla idealla ittellenikii jotain, Palmaa on tuolla korissa sitä hailakan sinistä ja vaaleenpunastakin! Ihanaa!

Tuossa ylhäällä on lähikuvaa vauvalanka-Palma-parivaljakosta neulepintana. Ikävä kyllä en saanut värejä säädettyä ihan kohilleen vaikka muokkasinkin kuvaa, mutta aika lähelle kuitenki.Alla on se pipon alotus kokonaisuudessaan.

Sitten se haaveilu-osio! Haaveilun kohteena ovat olleet helmet, fimo-massat, huovutusvillat, hahtuva, Kool-Aid ja villalangat.
Alotetaanpa helmistä...Elikkäs kun tuo helmikoru-kärpänen nyt meni ja puri, niin se puremapa ei tunnu paranevan ollenkaan! -Helmettiläiset ovat kaikki myös purtuja ja kuulemma se on krooninen tauti ja oloa helpottaa vain muhkeat helmitilaukset, jotka taudin yltyessä muuttuvat erittäin kalliiksi Shwartskofin kristallien (-en muista muutes edes miten tuo kirjotetaan oikein eli tauti ei ole minulla vielä pahana) korukivien ja makeanveden helmien hiipiessä tilauksiin, lopulta vallaten ne melkeinpä kokonaan. No, ei näillä tuloilla, eikä taidoillakaan sen puoleen mitään luksus-luokan matskuja kannata hommata, mutta seuraavassa tilauksessa on tulossa Sterling-hopealankaa muutama metri eri paksuuksina, feikki-helmiä, ja makeanveden helmiäkin ihan pikkuruisina oliko ne nyt nuggetteja...? Muuta en muistakkaan, kun tilauksen tein jo puolisen viikkoa sitten. No, onpa mukava ylläri sitten ku postiluukusta kolahtaa :) Ainii, tänään tilasin sitten vielä Helmimerestä neulontaa varten isoja siemenhelmiä, ja pujahti sinne pari artikkelia korutarkotuksiinkii.-juu juu, mutta kun suht halvalla sai!
Fimo-massoja olen kuolaillut, bloggaajien vika, kun sieltä minä surffatessa tämänki idean sain(että siinä se taas tuli; netti on käsityö-höperölle vihoviimenen paikka!) Nappeja nimittäin pitäsi saada tehtyä mm. siihen vauva-neuletakkiin mistä aikasemmin tässä postauksessa mainitsin. Tänään olis suunnitelmissa mennä isännän kanssa Jumboon, ja koukata Sinellistä massat(-pystysköhän pidättäytyy ostamasta mitään muuta...?-jostain syystä en usko että itsekuri pitää noinkin pahassa paineessa :D ) Prismasta nappaan mukaan todennäkösesti Novitan Woolia tai sitten muuta villa-voittosta lankaa tuota Kool-Aid-värjäys haavetta varten.
Tämä koolauskin ki on tuolta blogeista ja Ihan itsestä saatu idea. Kaikki muut on vaan tainneet tietää ja kokeillakin yli vuosi sitten, minä heräsin tähän vasta nyt, mutta oli tästä myöhäsestä heräämisestä tuon asian suhteen se hyöty, että ainakin oli tietoa tarjolla! Ensin sain selville että Jari Mäki maahantuo ja myy Kool-Aidia, sitten kysäsin varastotilanteen mehujauheitten suhteen, ja sitten alkokin armoton surffaus: Kuukkeliin "värjäys,Kool-Aid" ja löytyhän niitä värjääjiä blogeista ja foorumeista, ihan pilvin pimein. Ideana minulla oli että luen mitä muut on tehneet;millä jauheilla ja määrillä ja langoilla, että osaan sitten SUUNNITELLA tämän tulevan värjäysprojektin. Kaksikymmentä sivua kuukkelin hakutuloksia kahlattuani, olin eilen illalla täysin vakuuttunut siitä, että kaikenlainen liika suunnittelu on pahasta, että se on paras mennä soitellen sotaan vaan! :) Eli en ole varma edes mitä lankaa ostan, sen katon vaan että ainaki 70 % löytyy villaa, ja varmaan otan muutamaa värillistäkin ihan mielenkiinnosta.Tuossa yhessä lankakorissamulla on pyörineet keskipunanen ja harmaa Huopas-kerä, jotka saavat varmaan mehukylvyn kanssa. Mehujauhetilauksen tein eilen, ja senki valitsin tyylillä "muutama ei-ei pois, ja kaikkia muita yksi pussi". Ja tuun kokeilemaan todennäkösesti kaikkia kuviteltavissa olevia tekniikoita ja tapoja, mikrolla ja hellalla. -Tästä tulee kivaa, kunhan värjäilyn aika koittaa! :)
Tuossa muuten tuli syy siihen villalanka-haaveeseenkin, ensin oli nimittäin tarkotuksena hommata Kauhan kangas-aitasta kasvivärjäykseen sopivaa lankaa, sillä kun hinta on huokee 19 e /kg ja vyyhdin koko 100 g. -Mutta...kun pienin mahdollinen toimituskululuokka ylettyy 0-2 kg, jolloin nämä pienimmät kulut on 7 e (tai jotain samaa kokoluokkaa) niin jäipä tilaamatta...Ei kannata parin vyyhdin ja ehkä hahtuvakiekon takia tuolaisia maksuja mun mielestä maksella, johan tilaus maksaa yhtä paljon kun sen perille tulo herranjestas sentää... Aika monilla netti-lankakaupoilla on muuten tuo sama meininki, osa sentään armahtaa tällasta näpertelijää ja lupaa eri kuluilla jos on tulossa vaan pari kerää. Mutta tähän väliin kaikille ostovinkki: Jos hahtuvansa -ja pienet huovutusvillamäärät kanssa, -haluaa halvalla ja pelkillä postikuluilla, niin kestovaippakauppiaat on se ryhmä, miltä kannattaa kysellä ja katella, ite tein oikeen taulukon noista omasta mielestä parhaista ja halvimmista paikoista, mihin on merkitty hinta kaikista paikoista 100g osalta, että on sitten helppo kattoo kun tarvii tietää. :)
Tuo hahtuva ja muutkin huopuvat langat...tai no ylipäätään villa on kyllä aivan mahtava materiaali !Rakastuin siihen tulenpalavasti jo sillon ku Viivi oli ihan pikkunen ja opettelin vasta kestovaippailun- ja nimenomaan villistelyn alkeita. Mulle aukeni villan ominasuuksien myötä ihan uusi maailma ja sen jälkeen olenki katellut aina kirppareilla ollessani täysivillasia paitoja ihan samalla lailla kun muitaki kankaita ja kuosiltaan kivoja kankaisia juttuja. En minä ennen ollut ymmärtänyt vanhojen villapaitojen päälle mitään, ja nyt tämä äiti-mamma menee tuolla silmät kiiluen senki asian suhteen ja olipa ihan minkä värinen ja kuntoinen täysvillanen paita tahansa, niin aina se on lämpimästi tervetullut meikamamman kangaskokoelmiin. Ja nyt tuon koolauksenki kanssa ajattelin testata paria huopunutta, ei niin kauniin väristä paitaa, tai ainakin osia niistä, saa nähä että mikä on tulos, varmaan tulee pari palaa ainakin isoäidinneliö-kokoelmaan lisuketta :)
Muita vireillä olevia asioita on ollu tänään tuolta foorumilta tullut idea virkata tai neuloa paperilankaa! Ajattelin kokeilla tehdä semmosta laatikkoa/koria. Alotan pienellä, ja katotaan mihin päädyn.Toisekseen aion kokeilla tuota paperilankaakorujen teossa! Innostuin noista erilaisten materiaalien käytöstä koruissa, kun tilasin ihan summassa hopealankaa viime helmitilauksessa, ja sain idean virkata ohuesta 0.4 mm:stä langasta riipuksen (vai oliko se 0.3 mm:stä pehmeetä ), riipuksesta ja koko korusta tuli tosi nätti -ja vähällä vaivalla, joten aion tehdä tuolla tekniikalla lisääkin ja joku päivä testaan tuota paperinarua. Ja mahollisuudethan ovatskin sitten rajattomat! Villaa ja paperilankaa samassa! Tai fimoa ja villaa! Ja hopeaa sinne sekaan! Ja helmiä...! -Ääääh..! -Näitä kun ajatteleekin niin ei malta edes mennä nukkumaan :) Ja yks ideanpoikanenhan on ne villalangasta tehdyt pienet lankakerä-helmet! Ne on kokeilulistalla kanssa...
Mutta nyt loppuu tää mega-pitkä postaus, tulin justiin sieltä Jumbo-reissulta, mitä suunnittelin tuolla aiemmin. Mutta siitä reissusta huomenna enemmän.


2 kommenttia:

Julia kirjoitti...

Ihania huopahelmiä ja upea heijastin! Kylläpä sinä olet monipuolinen käsityötaituri!

Titta kirjoitti...

Tykkään ainakin kokeilla kaikkea ja koska luonteeseen ei kuulu pitkäjännitteisyys, on minulla aina ainakin vaille kymmenen eri käsityö-juttua kesken, yleensä tekniikatkin ihan laidasta laitaan. JOs joku juttu ei kiinnostakkaan, vaikka on kesken, nii antaa sen levätä ja tekee muuta sillä aikaa.

Käsityöt on mulle ihan "henkireikä" kun kotona on tytön kanssa koko ajan...Kun eihän sitä tule niin hanakasti lähdettyä vaikka olisi mahdollistakin, nii tämä on hyvä harrastus sen puoleen, että voi tehä kotona, ja ihan lyhkäsissäkin pätkissä, niinku se muksun kanssa yleensä päivällä menee. :) Viivi on kyllä ihan enkeli, sen kanssa on helppo touhuta, kun se jaksaa olla ihan yhtä innostunut ja kiinostunut langoista ja kankaista kun äitinsäkkin :D Tänäänki se touhus pitkän aikaa mittanauhan ja puikkomittarin kanssa kun neuloin.Mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa, ku kuvanki sain tytöstä napattua