torstaina, helmikuuta 22, 2007

massailun alkua ja helmittelyä

Sain vihdoin napattua kuvan noista isännälle reilu pari viikko sitten valmistuneista kämmekkäistä. Ovat niin kovassa käytössä olleet, että eivät ole kuvattavaksikaan ehtineet :)-ja se käytön jälki näkyy jo...ensi kerran voisi miettiä vähän tarkemmin käyttökohteen mukaan tuota lankavalintaa ja sen langan kulutuksen kestoa... Mutta tulipa testattua, että Novita Pop ei kestä hanskoissa :)







Sitten se kauan odotettu koruhelmitilaus!-Tässä ne on järjestettynä lokerikkoon, (jonka kanssa ostin muutes sillä Jumbon shoppailureissulla)Tuolla vasemmalla ylhäällä olevat turkoosit, lilan siniset ja viininpunaset helmet ovat peräsin huutonetistä, ja kolahtivat tänään postiluukusta. Kullan väriset putkihelmet ovat taas Tiimarin valikoimista.



Tässä on nyt se Viivin valmis pipa kaikkine jupupussi-koristuksineen. Tuossa vieressä on se käsistä karannu koriste, mitä aluksi suunnittelin siihen pupujussin paikalle.








Sitten ne massailu-kokeilut. tein erilaisia nappeja ja helmiä, ihan vaan testailin erilasia juttuja, ja loppusuoralla iski inspis: kissan tassun jäljestä tulikin vauvan jalkapohjan kuna, joka vielä halusi pintaansa kirjaimen V niinkuin Viivi. Niin syntyi riipus tulevaan variaatioon äiti-lapsi-korusta. Kuva itsessään ossitui loistavasti, aamuaurinko auttoi huomattavasti ja värit tuli loistavasti esiin.

keskiviikkona, helmikuuta 21, 2007

Vauva-arkea ja ripaus luksusta.

Viivensdalenin kanssa eilen syötiin metsämarja-sosetetta. Neidillä oli kauheesti äitille asiaa samalla kun lusika lähesty suuta, kädet heilahti kun tuulimyllyn lavat että fiuh vaan, ja sosesade laskeutu lähiympäristöön, osumia otti yhtälailla lattia, pöytä, Viivi ite kun äitikin. Ikuistin tuon leveen itseensä tyytyväisen hymyn ja todisteaineiston mikä näkyy vaatteissa. :)


Sitten tähän väliin se aikasemmassa postauksessa mainittu virkattu hopealankariipus,tuossa se on nyt hyvin simpeliksi koruksi jalostettuna. Kaikessa yksinkertasuudessaan Otin vaijeria johon pujotin sen riipuksen ja kaksi magneettihelmeä (tai -kuutioita, mutta jotain magneetisia kuitenki)tein solmut vaijerin päihin ja vesin ne lolmut nuiden kuutioiden syvennyskoloihin katseilta piiloon. Sitten lisäsin ihan ohkasella metallilangalla siihen riipukseen pinnalle pari tiibetinhopeaista sudenkorentoa ja lasisen turkoosin värisen helmen. Ajatuksena oli että nuo rihkamat on tosiaan ihan vaan siinä pinnassa, koska mun iho ei kestä nikkeliä juurikaan. Tuo koru on ollu käytössäkin mulla jo pari päivää, ja ei oo iho ärtyny, eli toteutus toimii ihan niinku pitääkin.

Korvikset tein samalla ku mallasin ja lyhensin sopivamman pituiseksi sitä merisydän-kaulakorua minkä tein aikasemmin.

Tumppasin vaan ne ylijäämät korviskoukkuihin. :) Aion tehä tuolle kaulakorulle kyllä hopealangasta korviksetki, itteasiassa helmitilauskin kolahti postiluukusta tänään, että tulevat varmaankin valmistumaan tässä ihan lähipäivinä.


Tässä on nyt sitten sen eilisen shoppailu-kierroksen saalis!Villalankaa haalin tarjouksesta niin Cittarista kun Prismastakin, ja pakko oli saada tuota Palmaakin, ku oli niin ihanan keväisen väristä, tarttu sitten tuommonen merseroitu puuvilla-keräkin, saa nähä mitä siitä syntyy,ku ajatuksena olisi reenata reunapitsin tekoa, on nimittäin kaikille parempi että minä jätän ne ohuet virkkauslangat ihan muille...

Sinellistä sain niitä Fimoja, itteasiassa ekat napit ja helmet on nyt jo uunissa (Voi ei!-moneltahan ne meni sinne...?-hmm...?)... Fimot oli muuten tarjouksessa, joten tuli otettua vähän enemmän kun alunperin suunnittelin, mutta nyt tiiän jo taas mitä tarviisin taas niistäkin lisää ;) Huovutusvillakerään haksahdin sitten kuitenkin kanssa, vaikka taistelinkin sen korin ääressä itteni kanssa jonkun aikaa... Mutta oli niin nätti väri ja ei ihan hävyttömän hintanenkaan, niin katotaan tuokin vaan plussaksi. Lisäksi ostin kohovärejä kun nekin sattuivat olemaan tarjouksessa, muuten en olisi hennonut taas... Oon kuolannut kunnon laadukkaita kohovärejä kortteja varten jo puolisen vuotta :)

Tiimarissa ehdin kanssa pyörähtää, sieltä mukaan tarttu posliini-lasi-maali setti, epäilen kyllä tuota laatua, niinku aina kyseisen putiikin kyseessä ollessa. Tuon maalin pitäs nimittäin kestää käsitiski, mutta nähtäväksi jää mikä on todellisuus. Mutta ei siinä paljon häviä vaikka se ei toimisikaan oli nimittäin jotain alle kolme euroa tuo setti. Kartonkeja ostin kanssa, kun kauheesti on kaikkea mahdollista korttimatskua, mutta korttipohjat puuttuu! Että vaikee sillon on kortteja vääntää. Sinitarraa ostin kynttilänvalantaa silmällä pitäen, samoin kertakäyttö kuohari-laseja, jotka ei ole kuvassa. Tein muutes testikynttilänkin tänään, tuolla se on jäähyllä hyllyn päällä oottelemassa tuomiota.

Mutta että paljon sitä reilussa parissa tunnissa ehti, vaikka tuntukin että suurin osa ajasta meni istuessa, kun ei tää kroppa enää anna riehua ja seisoskella miten sattuu. -Tulossa oleva jälkikasvu muistuttelee olemassaolostaan :)

Viivin pipa on valmis!Siitä tuli paljon parempi ku osasin ajatellakkaan, korvaläpät meni ihan nappiin. Tuossa kuvassa ei vielä näy, mutta eteen virkkasin vielä siitä uudesta kerästä vihreetä Palmaa pupun siluetin. Tai tosiasiassa suunnittelin ja teinki siihen ihan muun jutun, mutta lähti mopo käsistä sen kanssa ja siitä tuli ihan liian massivinen tuohon, joten se jäi osottelemaan uutta sijoituskohdetta ja pupu hyppäs sen tilalle. Neiti muuten touhuaa tuossa kuvassa äitin mittanauhan ja puikkomittarin kanssa, että kyllä siitä kunnon pieni käsityöläinen on tulossa :)

**************************

Kävin kurkkaamassa uusia, kirjaimellisesti uunituoreita Fimo-tuotoksia, ja hyvältä näyttää, siitäkin huolimatta että ei ollut kunnon mittaria ja paistoaikakin oli aika sinnepäin- luulisin. Otan huomenna niistä kuvia, kun on valosaa. Oon jo oppinut että pelkät sähkövalot (ne mitä multa löytyy, eli mitä on pultattuna kiinni seiniin ja kattoon) on ihan yhtä tyhjän kanssa kuvatessa, samoin salama on ihan turha suurimmassa osassa mitään kuva-sessioita, hermot vaan palaaja mitään tulosta ei tule jos ei ole kunnolla luonnonvaloa.

tiistaina, helmikuuta 20, 2007

haaveilua, neulontavimmaa virkkausta ja vanhoja juttuja

Sain loistavan materiaali-idean tuolta Ihan itse-foorumilta! Ihmiset siellä virkkailee villalangoista ja trikoista lähinnä, mut mulla iski heti kun salama että farkkua sen olla pitää, ja mulle noita repaleisia, loppuun asti palvelleita farkkuja on kertyny, kun tämä mun ihana miehekkeenikin on nyt ymmärtäny että kaiken voi käyttää uudelleen, ja toi mulle mm. muutamat edellisen omistajan hylkäämät hopparifarkut ihan vaan materiaaliks, kun kumpikaan meistä ei kuulu lökäpöksy-kansaan.
Alotin siis tekemään kokeilumielessä kauan kaivattua käsityökoria (minäkin olen kaivannut, mutta mieheke vielä kipeemmin :D kai se on istahtanu mun kutimien päälle pari kertaa) Alkuun tein virkattavasta kaitaleesta ihan liian leveetä ja virkkasin ihan liian kireetä, joten alku oli TODELLA työlästä, mutta äkkiä sitä oppi hellittämään vähän ja kattelemaan sopivan leikkuu leveyden kankaalle.Tää edistyy aika vaiuhdilla kun saa vaan aikaseksi aina alottaa, koska yksikin kerros tuo korkeutta aina jo huomattavasti lisää. Se alottaminen vaan on aina jotenki hankalaa...Mutta mikäs kiire mulla täällä on, valmiissa maailmassa kotiäidillä.




Samaisesta foorumista tarttui ihan "virallinenkin" virkkaus-kärpänen, vaikka oon jo moneen kertaan vuosien varrella tullut siihen lopputulokseen että virkkaus EI todellakaan ole mun heiniä. Alotin tekemään isoäidin-neliöitä, ideana on että armeliaasti itseäni kohtaan teen vaan just tasan sen verran kun huvittaa, käytän kaikkia muitakin mahdollisia tekniikoita ja materiaaleja kanssa noiden lappusien tekoon ja kun mitta on joskus hamassa tulevaisuudessa täysi, niin katotaan mitä on saatu aikaan, ja väsätään siitä määrästä jotaikin. Ei siis suureellisesti mitään torkkupeitto-projektia, niinku nuo ahkerammat ihmiset tekee :D Tuossa kuvassa on tavallisia neliöitä, ja vaalee etualalla on saanut helmiä keskelle vaaleen langan mukaan. Varmaan huovutan tuohon kanssa lappuja mukaan, ja neulon tällä isoäidin-mallilla, ja testaan varmaan muitakin, niitähän on pilvin pimein eri versioita. Neuloessa ajattelin opetella samalla pitsineuletta ja palmikoita, ja helmiä ainakin tulee kanssa lisää.

Tuossa kuvassa on mukana pari kukka-harjotelmaakin virkkaamalla. Valmiista mallista, ja sit pikusen irrottelin ja kehittelin omaa, nopeesti virkattavaa. Tuo vaaleen hentosen vihree lanka vaan saa mut aina niin käsittämättömän keväiselle ja hyvälle tuulelle. Siitä tulee mulle joka kerta katsoessa mieleen ne kevään illat kun päivisin on jo ihan lämmintä, ja pieniä vesipuroja joka paikassa, mutta illan tulen lätäköt ja purot saa jääpeiton...
Tekis mieli tehä tuosta langasta noilla kukilla kevät-kaulahuivi, muta saa nyt nähdä, lanka on joku yleinen, että sitä saa kyllä lisää vaikka nimeä en muistakkaan, mutta se että mitenkähän nuo liitetään yhteen ja se MÄÄRÄ mitä pitäs jaksaa virkata että sais ees jonkinlaisen huivin...eli katsellaan mitä syntyy tämänki saralta...toisaalta tuo käy mahtavasti luonnonvalkean langan kanssa yhteen...
Jos jollakin tätä lukemaan hakeutuneella tai muuten vaan eksyneellä on ideoita tai neuvoja antaa, huivista tai mistään täällä esiintyvästä,niin ne otetaan kyllä kiitollisena vastaan :)
Pipo tuossa alapuolella olevassa kuvassa on tämän naisen elämän ensimmäinen itse tehty- ja koska reissussa hävitin sen vyötteenkin mitä käytin ohjeena huomattavasti yksinkertaistetumpana (löytääkseni sen kun on liian myöhäistä, niinku kaiken aina) , niin ihan kirjaimellisesti hatusta tein kavennuksetkin.-Ja niinhän siinä kävi että ensin tuli liian lyhyt, sitten liian pitkä ja nyt se on passelin pitunen. Koristelu vaan uupuu, siihen pitäisi saada jonkulainen inspis, luulin että tuo virkattu kukka olis ollu hyvä mutta eipä ollut, joten sitä ideaa odotellessa pipo on asettunut meijän kankaisen mollamaijan päähän sohvannurkkaan. Sieltähän se sitten löytyy kun idea saaapuu.


Kuvan kynsikkäistä piti tulla ne kynsikäs-lapaset, (kuva aaiemmassa postauksessa) mutta eipä näyttänyt hyvältä silleen, joten purin kärkiosat pois ja nämä myöskin odottavat viimeistelyä ja koristelua. Jospa näihin molempiin projekteihin saapuisi se puuttuva osa helmitilauksen saavuttua...Siitä lisää tuonnempana.

Koruihin hurahdin Helmetin foorumin kautta ja noiden edellisten koruharjotelmien lisäksi olen suunnitellut villan käyttöä koruissa. Tässä ensimmäiset villahelmet palloina ja rullaustekniikalla odottelemassa.
Muutama muukin koruidea villasta on, mutta ne saa odottaa heleämpiä värejä, jotka ovat seuraavan huovutus-ja hahtuvatilauksen listalla.

Tänään Viivin päikkäreitten aikaan, kuvaussession jälkeen rupesin kattelemaan miehekkeen näkövinkkelistä keittiönpöytää (se kun jaksaa aina päivitellä mun levittäytymistaitoa projekteineni) ja aloin miettimään että miten on mahdollista että tämä on niin täynnä tavaraa, vaikka tunti sitten oli ihan siistiä...?! Kun enhän mä ole tässä välissä kun koristellut huopa-heijastinta, neulonu, kuvannu ja syöny...paitsi että kaikki tarvikkeet vaan jotenki hassusti jäi taas levälleen
kun eivät ryökäleet kerta itse ryömineet takasin paikoilleen... -Kai sitä ihminen JOSSAIN vaiheessa elämäänsä oppii viemään tavarat paikoilleen...?! Sanokaa kiltit että on mahdollista tämmösenki homssantuun oppia...!? -Vaikka totuuden nimissä pitää sanoa että vuosia on opeteltu ja ei kyllä kauheeta kehitystä ole näkynyt.Että voi mieheke-parkaa, kun minuahan tämä ei häiritse, ja siisti kotihan on sitäpaitsi merkki inspiraation puuttesta tai tietokoneen särkymisestä :)
Löyty jemmasta viime joulun alla tehdyt kaksi lumihiutaletta. Näitä täytyy ens talvena tehdä lisää jouluksi, ja niitä tähti-versioita kanssa kun ovat niin helppoja tehdä ja nättejä kun mitkä.



Tässä edellä mainittu huopa-heijastin, yhden olen saanut tehtyä jo aikasemmin, se oli vihreä lehden muotonen ja sen annoin kaverille. Kati raportoi tuossa kyläillessään pari päivää sitten, että töissä heijastin oli kuumaa kamaa, kaikki kuulemma haluavat siellä nyt semmosen. Työpaikkana on kyllä päiväkoti, ja pikkuihmiset varsinkin olivat iskeneet silmänsä siihen pling-pling-heijastimeen, mutta minä otan sen ihan täytenä kehuna, se yleisö ei ainakaan valehtele mielipiteistään ja osaaavat kyllä olla vaativaisia, mikään pliisu-juttu ei välttämättä uppookkaan :)
Viiville aloitin kissapipon teon, sillä ysinkertaisimmalla mahdollisella ohjeella. Eli neulo suorakulmio, taita se,ompele sauma että saat lieriön, ja sen jälkeen ompele vielä toinen pää kiinni. Kaivelin lankakorejani ja tarkotus oli tehdä pipo palmasta, mutta ne kerät oli jääneet käyttämättä aikasemminki sen takia kun ovat niin hailakan värisiä...Tein aikoinaan kyllä vauva-neuletakin näistä langoista...Takki on odotellu parisen vuotta nappeja ja nyt se lepäilee tuossa ompelukoneen päällä, ja tulee saamaan koristuksekseen Fimo-napit lähiaikoina. Se Fimo vaan vielä puuttuu :) No mutta, takasin raiteille...Ratkaisin ongelman sillä, että päätin laittaa siihen pipoon sen pörrölangan lisäksi toiseksi langaksi jotain värikkäämpää. Aikani mallailtuani päädyin vaaleenpunaiseen vauva-lankaan (en muista merkkiä, joku yleinen sekin oli) ja pörrölangoista päädyin aprikoosin väriseen sitten sille kaveriksi.
Tämän lanka-parivaljakon yhdistelmästä tuli niin makeen näkönen, että kunhan tuo hattu on valmis, nii teen samalla idealla ittellenikii jotain, Palmaa on tuolla korissa sitä hailakan sinistä ja vaaleenpunastakin! Ihanaa!

Tuossa ylhäällä on lähikuvaa vauvalanka-Palma-parivaljakosta neulepintana. Ikävä kyllä en saanut värejä säädettyä ihan kohilleen vaikka muokkasinkin kuvaa, mutta aika lähelle kuitenki.Alla on se pipon alotus kokonaisuudessaan.

Sitten se haaveilu-osio! Haaveilun kohteena ovat olleet helmet, fimo-massat, huovutusvillat, hahtuva, Kool-Aid ja villalangat.
Alotetaanpa helmistä...Elikkäs kun tuo helmikoru-kärpänen nyt meni ja puri, niin se puremapa ei tunnu paranevan ollenkaan! -Helmettiläiset ovat kaikki myös purtuja ja kuulemma se on krooninen tauti ja oloa helpottaa vain muhkeat helmitilaukset, jotka taudin yltyessä muuttuvat erittäin kalliiksi Shwartskofin kristallien (-en muista muutes edes miten tuo kirjotetaan oikein eli tauti ei ole minulla vielä pahana) korukivien ja makeanveden helmien hiipiessä tilauksiin, lopulta vallaten ne melkeinpä kokonaan. No, ei näillä tuloilla, eikä taidoillakaan sen puoleen mitään luksus-luokan matskuja kannata hommata, mutta seuraavassa tilauksessa on tulossa Sterling-hopealankaa muutama metri eri paksuuksina, feikki-helmiä, ja makeanveden helmiäkin ihan pikkuruisina oliko ne nyt nuggetteja...? Muuta en muistakkaan, kun tilauksen tein jo puolisen viikkoa sitten. No, onpa mukava ylläri sitten ku postiluukusta kolahtaa :) Ainii, tänään tilasin sitten vielä Helmimerestä neulontaa varten isoja siemenhelmiä, ja pujahti sinne pari artikkelia korutarkotuksiinkii.-juu juu, mutta kun suht halvalla sai!
Fimo-massoja olen kuolaillut, bloggaajien vika, kun sieltä minä surffatessa tämänki idean sain(että siinä se taas tuli; netti on käsityö-höperölle vihoviimenen paikka!) Nappeja nimittäin pitäsi saada tehtyä mm. siihen vauva-neuletakkiin mistä aikasemmin tässä postauksessa mainitsin. Tänään olis suunnitelmissa mennä isännän kanssa Jumboon, ja koukata Sinellistä massat(-pystysköhän pidättäytyy ostamasta mitään muuta...?-jostain syystä en usko että itsekuri pitää noinkin pahassa paineessa :D ) Prismasta nappaan mukaan todennäkösesti Novitan Woolia tai sitten muuta villa-voittosta lankaa tuota Kool-Aid-värjäys haavetta varten.
Tämä koolauskin ki on tuolta blogeista ja Ihan itsestä saatu idea. Kaikki muut on vaan tainneet tietää ja kokeillakin yli vuosi sitten, minä heräsin tähän vasta nyt, mutta oli tästä myöhäsestä heräämisestä tuon asian suhteen se hyöty, että ainakin oli tietoa tarjolla! Ensin sain selville että Jari Mäki maahantuo ja myy Kool-Aidia, sitten kysäsin varastotilanteen mehujauheitten suhteen, ja sitten alkokin armoton surffaus: Kuukkeliin "värjäys,Kool-Aid" ja löytyhän niitä värjääjiä blogeista ja foorumeista, ihan pilvin pimein. Ideana minulla oli että luen mitä muut on tehneet;millä jauheilla ja määrillä ja langoilla, että osaan sitten SUUNNITELLA tämän tulevan värjäysprojektin. Kaksikymmentä sivua kuukkelin hakutuloksia kahlattuani, olin eilen illalla täysin vakuuttunut siitä, että kaikenlainen liika suunnittelu on pahasta, että se on paras mennä soitellen sotaan vaan! :) Eli en ole varma edes mitä lankaa ostan, sen katon vaan että ainaki 70 % löytyy villaa, ja varmaan otan muutamaa värillistäkin ihan mielenkiinnosta.Tuossa yhessä lankakorissamulla on pyörineet keskipunanen ja harmaa Huopas-kerä, jotka saavat varmaan mehukylvyn kanssa. Mehujauhetilauksen tein eilen, ja senki valitsin tyylillä "muutama ei-ei pois, ja kaikkia muita yksi pussi". Ja tuun kokeilemaan todennäkösesti kaikkia kuviteltavissa olevia tekniikoita ja tapoja, mikrolla ja hellalla. -Tästä tulee kivaa, kunhan värjäilyn aika koittaa! :)
Tuossa muuten tuli syy siihen villalanka-haaveeseenkin, ensin oli nimittäin tarkotuksena hommata Kauhan kangas-aitasta kasvivärjäykseen sopivaa lankaa, sillä kun hinta on huokee 19 e /kg ja vyyhdin koko 100 g. -Mutta...kun pienin mahdollinen toimituskululuokka ylettyy 0-2 kg, jolloin nämä pienimmät kulut on 7 e (tai jotain samaa kokoluokkaa) niin jäipä tilaamatta...Ei kannata parin vyyhdin ja ehkä hahtuvakiekon takia tuolaisia maksuja mun mielestä maksella, johan tilaus maksaa yhtä paljon kun sen perille tulo herranjestas sentää... Aika monilla netti-lankakaupoilla on muuten tuo sama meininki, osa sentään armahtaa tällasta näpertelijää ja lupaa eri kuluilla jos on tulossa vaan pari kerää. Mutta tähän väliin kaikille ostovinkki: Jos hahtuvansa -ja pienet huovutusvillamäärät kanssa, -haluaa halvalla ja pelkillä postikuluilla, niin kestovaippakauppiaat on se ryhmä, miltä kannattaa kysellä ja katella, ite tein oikeen taulukon noista omasta mielestä parhaista ja halvimmista paikoista, mihin on merkitty hinta kaikista paikoista 100g osalta, että on sitten helppo kattoo kun tarvii tietää. :)
Tuo hahtuva ja muutkin huopuvat langat...tai no ylipäätään villa on kyllä aivan mahtava materiaali !Rakastuin siihen tulenpalavasti jo sillon ku Viivi oli ihan pikkunen ja opettelin vasta kestovaippailun- ja nimenomaan villistelyn alkeita. Mulle aukeni villan ominasuuksien myötä ihan uusi maailma ja sen jälkeen olenki katellut aina kirppareilla ollessani täysivillasia paitoja ihan samalla lailla kun muitaki kankaita ja kuosiltaan kivoja kankaisia juttuja. En minä ennen ollut ymmärtänyt vanhojen villapaitojen päälle mitään, ja nyt tämä äiti-mamma menee tuolla silmät kiiluen senki asian suhteen ja olipa ihan minkä värinen ja kuntoinen täysvillanen paita tahansa, niin aina se on lämpimästi tervetullut meikamamman kangaskokoelmiin. Ja nyt tuon koolauksenki kanssa ajattelin testata paria huopunutta, ei niin kauniin väristä paitaa, tai ainakin osia niistä, saa nähä että mikä on tulos, varmaan tulee pari palaa ainakin isoäidinneliö-kokoelmaan lisuketta :)
Muita vireillä olevia asioita on ollu tänään tuolta foorumilta tullut idea virkata tai neuloa paperilankaa! Ajattelin kokeilla tehdä semmosta laatikkoa/koria. Alotan pienellä, ja katotaan mihin päädyn.Toisekseen aion kokeilla tuota paperilankaakorujen teossa! Innostuin noista erilaisten materiaalien käytöstä koruissa, kun tilasin ihan summassa hopealankaa viime helmitilauksessa, ja sain idean virkata ohuesta 0.4 mm:stä langasta riipuksen (vai oliko se 0.3 mm:stä pehmeetä ), riipuksesta ja koko korusta tuli tosi nätti -ja vähällä vaivalla, joten aion tehdä tuolla tekniikalla lisääkin ja joku päivä testaan tuota paperinarua. Ja mahollisuudethan ovatskin sitten rajattomat! Villaa ja paperilankaa samassa! Tai fimoa ja villaa! Ja hopeaa sinne sekaan! Ja helmiä...! -Ääääh..! -Näitä kun ajatteleekin niin ei malta edes mennä nukkumaan :) Ja yks ideanpoikanenhan on ne villalangasta tehdyt pienet lankakerä-helmet! Ne on kokeilulistalla kanssa...
Mutta nyt loppuu tää mega-pitkä postaus, tulin justiin sieltä Jumbo-reissulta, mitä suunnittelin tuolla aiemmin. Mutta siitä reissusta huomenna enemmän.


torstaina, helmikuuta 15, 2007

niin se kattigallerian alotus...

Niihän siinä meinas käydä, että julkaisu kelpoisia kuvia sain napsittuu päivällä meijän miurulaisista parista kappaleesta, mutta menasivatpa jäädä lepäilemään koneen sisuksiin. Ei käy, sanon minä:




KATTIGALLERIA, osa 1:




Taapero

Taapero on toisiksi nuorin, noin 4-5 vuotias neitokainen, aina valmis leikkimään ja usein juoksee perään lelu suupielessä, merkkihuutona kuuluu vaan"pur-pur-pur...!"
Taaperolla on todettu henkitorven ahtauma, mutta ei se menoa pitele kun sen verran, mitä muutaman sekunnin malttaa aina kyljelleen heittää oikeen rajun ruehunnan tuoksinassa kun ei muuten henki riitä. Tuosta vaivasta johtuen meijän neiti myöskin kuorsaa kun oikeesti iso mies.
Taapero on myös pitäny yllä pentuajan leikkinsä hakea leluja kuin koira :)
Miisu:
Suunnilleen reilu kolmivuotias lauman vauva, ja oikeen syli-semmonen.
On kehittänyt salaa syliin hiipimisestä ihan oman taiteenlajinsa.Viivi-vaavin kaveri, Viivin otteet on vaan meijän toiselle vauvalle nykyään vähän liian rajuja, ja uskokaa tai älkää mutta kyllä se on kissa AINA ollu kun väistää, ja ihan suosiolla.
Kova tyttö selvittämään jos hiekka-astian siisteystaso ei vastaa vaatimuksia tai jossakin ruokakupeista pohja edes pikkusen pilkottaa.
...jatkoa seuraa hamassa tulevaisuudessa :)

näpertelyä ja kattigalleriaa.



Tässä olisi nyt näitä tämän väliajan valmistuneita...



HUOVUTETUT VILLAVANTTUUT:



Tämmöset vanttuut sain aikaseksi Pirtin kehräämön hahtuvalangasta(siitä 4-kertasesta kierretystä hahtuvasta)Tein lapasista reilut ennen huovutusta, vaikka olin lukenu että hahtuvalanka ei huovu niin hyvin, ja niinhän sinä sitten kävi että ensin pestiin 60 asteessa, ja sitten pompautin lämpötilan ihan karulla kädellä 90 asteeseen, -ja silti ne on reilut :D



Mutta hyvä niin...näillä viime aikojen pakkasilla oon ollu varsin onnellinen että omistan tuommoset ylisuuret villarukkaset.







NEULE-/VIRKKAUS"PAKKI":



Tämän tekoa oon suunnitellu mielessäni ja välillä ihan ääneenki jo useemman vuoden, mutta jostain syystä sen tähän maailmaan tulo otti oman aikansa. Käytin tuohon takataskut yksistä vanhoista risoista farkuista, pienen sivutaskun ja palan lahjetta.Kirpparilta löydetty pieni verhoki sai osallistua tähän projektiin.



Taskuja on sen verran että saa silmukkastopparit ja -merkit, vyötteet ,ohjeet ym. tarvittaessa mukaan ja neuloillekki on päättelyä silmällä pitäen oma paikka. -Oon mä vaan NIIN ylpee tästä !Alla on vielä kuva "pakista" aukinaisena.













SILMUKKAMERKIT:


Tuossa yläpuolella on kuva vielä yhestä lajista pakin asukkeja, taitaa olla mun ihka ensimmäisiä kosketuksia 0.8 mm hopeoituun kuparilankaan.-kierteet ei ehkä ole sieltä kauneimmasta päästä... :D






Sitten tuleekin tästä aiheesta vähän enemmän...elikkäs yksi viimeisimmistä villityksistä tämän äityliinin elämässä on korujen teko ja nyt on ensimmäiset tuotokset julkistettavana.


TAttada-daa-da-daa....!:

MERISYDÄN-SETTI:


Elikkäs aloin vaan harjoittelemaan ja ottamaan tuntumaa enemmän tosissaan sterling-hopealankaan, harjotusvahvuutena oli 0.6mm, mikä kertoo sen että ei tule kestämään meikäläisen vauhdissa tämä koru, mutta kestää minkä kestää, ja harjotus teki ainaki hyvää.Nyt vaan malttamattomana ootan reenien seuraavaa osiota;0.8 mm lankaa millä saa jo käyttökorujakin nuilla lenkeillä.

Ja tässä vielä kaulakorun alaosa...

(EN MUISTA MALLIN NIMEÄ):

Joka tapauksessa ihka ensimmäinen tämän tekniikan helmikoru.Kuvassa ei näy, mutta lanka on ihan liian löysällä,(tai no näkyy vähän :D ) mutta ens kerran kiskon sitä hiki päässä sitten ku viimestä oljenkortta,-nii tulee sitten nätti tasanen helmipinta. :)

VAIJERIKORU ja korvis: ;)

Toisesta korviksesta on sitten lähtenyt koukku jonnekkin reissuun...löytynee tuolta jostakin, mutta kuvaussessiot siltä jäi nyt väliin.Nämä korut ei edusta millään lailla mun mieltymystä, mutta sillä hetkellä ei oikeen muutakaan syntynyt ja hirvee hinku oli hyödyntää äippärullan oma aika, kun Viivi-vaavi oli mummolassa hoidossa.Että yökkistä yök! :)

Nyt ootteelen vaan että pääsen kartuttamaan tarvikevajausta ja jatkamaan harjotuksia, ois tuossa kyllä ootellessa vireillä kaukosaatimien-/tilpehöörinsailytystasku sohvan käsinojaan, uudet hahtuvatumput alottelen kohta, pipo pitäs jatkaa loppuun (koristeet puuttuu, mutta inspis luuraa jossakin...?), kynttilämassa oottelee valajaansa ja saippuapaketti huhuilee hakijaa postissa...ristipistotyötarvikkeetki tilasin, enkä oo muuta ku purkanu paketista, että ei tässä tekeminen lopu.

lauantaina, helmikuuta 10, 2007

huh huijaa...

Juu...on jääny tämä bloggaus vähän taka-alalle jo heti alkuunsa...Yritän tässä lähipäivinä laittaa vähän elämää lisää tännekkin. Käsitöitä on tullu tehtyä tässä huimasti! ja miljoona on taas alotettuna kesken... :D Mutta niistä sitten enemmän lisää.

Titta